Vuodenvaihteen 2016 muutoksia

28.12.2015

Yhteisöverokanta
Yhteisöverokanta (mm. osakeyhtiöiden) pysyy muuttumattomana 20 prosentissa.

Ansiotuloverotus
Valtion verotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan noin 1,2 prosentilla. Lisäksi asteikon ylimmän tuloluokan euromääräinen alaraja alenee 90 000 eurosta 72 300 euroon. Tuloveroasteikko vuodelle 2016 on seuraava:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
16 700 - 25 000 8,00 6,50
25 000 - 40 800 547,50 17,50
40 800 - 72 300 3 312,50 21,50
72 300 - 10 085,00 31,75


Pääomatulo
Pääomatulojen ylempää verokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin. Pääomatuloja verotetaan 30 000 euroon asti 30 prosentin verokannan mukaan.

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio
Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Muutos koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta.

Luovutustappiot vähennetään edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäävä osuus vähennetään verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Jos tappiota ei saa vähennettyä muistakaan pääomatuloista, vahvistetaan vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka on vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappiot vähennetään edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Tappioiden perusteella ei myönnetä jatkossakaan ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.

Muutos koskee vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä luovutustappioita. Tätä aikaisempiin tappioihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eli ne ovat vähennyskelpoisia vain luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena.

Muutoksia arvonlisäverotuksessa
Tilikauden liikevaihdon perusteella laskettava arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousee vuoden 2016 alusta 8 500 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi verovelvollisuuden alarajaan liittyvän verohuojennuksen yläraja nousee 22 500 eurosta 30 000 euroon.

Samassa yhteydessä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettu laki muuttuu siten, että sitä sovelletaan vain liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa.

Lakeja sovelletaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen.

Perintövero ja lahjavero
Perintö- ja lahjaverolaki muuttuu siten, että maksamatta olevalle verolle suoritettavasta viivekoron vähimmäismäärästä luovutaan.

Kiinteistöverolakiin muutoksia
Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärä korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä nousee 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistetaan muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta.

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 0,80–1,55 prosentista 0,86–1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosentista 0,39–0,90 prosenttiin.

Lakia sovelletaan vuodelta 2016 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa, kuitenkin siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluvälin muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa.

Asuntovelan korkovähennys
Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennetaan asteittain siten, että vähennyskelpoinen määrä on 55 prosenttia vuonna 2016, 45 prosenttia vuonna 2017 ja 35 prosenttia vuonna 2018 ja 25 prosenttia vuonna 2019.

Sijoitetun vapaan oman pääoman palautusten siirtymäaika päättyy
Lakimuutos, joka koskee sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (svop) tapahtuvan varojenjaon verotusta, tuli voimaan 1.1.2014 (1237/2013 – 1240/2013). Säännöksiin sisältyy kahden vuoden siirtymäaika, joka koskee ennen 1.1.2014 tehtyjen pääomansijoitusten palautuksia. Siirtymäkauden aikana palautettujen ja ennen 1.1.2014 tehtyjen pääomansijoitusten osalta ei ole ollut merkitystä, milloin pääomasijoitukset osakeyhtiöön on tehty tai sillä, kuka ne on tehnyt.

Yleisradioveron alarajan korotus
Henkilön yleisradioveron pienin maksuunpantava määrä nousee 51 eurosta 70 euroon. Yleisradioveroa maksavien lukumäärä alenee noin 300 000 henkilöllä, joista noin 120 000 on eläkeläisiä.

Emo-tytäryhtiödirektiivin muutoksen täytäntöönpano osinkoverotuksessa
Euroopan unionin ns. emo- ja tytäryhtiödirektiivin muutokseen perustuen yhteisön saama osinkotulo on jatkossa veronalaista tuloa siltä osin kuin suoritus on verotuksessa vähennyskelpoinen osingon maksajalle. Direktiivin muutokseen perustuen yhteisön saama osinko voi olla jatkossa veronalainen myös silloin, kun osinko liittyy järjestelyyn, joka ei ole aito ja joilla pyritään perusteettomasti hyödyntämään osinkotulon verovapautta koskevia säännöksiä.

Verosopimus Espanjan kanssa muuttuu
Uusi verosopimus allekirjoitettiin 15.12.2015 mutta sopimus on vielä vahvistettava molempien maiden parlamentissa. Nykyisen sopimuksen mukanaan Suomi saa verottaa vain julkisesta palveluksesta saatua eläkettä, jos se maksetaan Espanjassa asuvalle henkilölle. Uuden sopimuksen myötä Suomen verottamisoikeus laajenee ja Suomi saa verottaa myös muita Suomesta Espanjaan maksettavia eläkkeitä. Sopimus muuttaa muun muassa Suomessa sijaitsevan osakehuoneiston vuokrauksesta ja myynnistä saatavan tulon verotusta. Jatkossa Suomi verottaa sekä vuokratuloa että luovutusvoittoa, joita Espanjassa asuvat henkilöt saavat Suomessa sijaitsevista osakehuoneistoista.

Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt
Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden (henkilöyhtiöt) toimintaa koskevat säännösmuutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Muutoksilla helpotetaan sopimista henkilöyhtiön yhtiökaudesta, yhtiön purkamisesta ja yhtiöosuuden lunastamisesta.

Uudistuksen myötä henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa voidaan yhtiömiehiä sitovasti määrätä yli 10 vuoden yhtiökaudesta tietyissä tapauksissa. Tämä helpottaa henkilöyhtiöiden käyttämistä pitkäaikaisia investointeja edellyttävään yritys- ja sijoitustoimintaan. Yhtiömiehet voivat myös nykyistä joustavammin sopia yhtiön purkamisesta ja yhtiömiehen osuuden lunastamisesta.

Lisäksi henkilöyhtiön perustamista selvennetään muita yhtiömuotoja vastaavasti siten, että avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö syntyvät rekisteröimisellä. Voimassa oleva laki ei edellytä rekisteröintiä, vaan henkilöyhtiö voidaan perustaa esimerkiksi kahden henkilön välisellä suullisella sopimuksella. Myös henkilöyhtiön yhtiösopimuksen muutokset tulevat jatkossa voimaan rekisteröimisellä.

Ennen lain voimaantuloa perustetut rekisteröimättömät henkilöyhtiöt on ilmoitettava rekisteröitäväksi kahden vuoden kuluessa ja ennen lain voimaantuloa päätetyt rekisteröimättömät yhtiösopimuksen muutokset viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Verohallinnon tietojen mukaan rekisteröimättömiä henkilöyhtiöitä on satakunta ja näille ilmoitetaan rekisteröintitarpeesta suoraan.

Säätiöt
Uusi säätiölaki (487/2015) tuli voimaan 1.12.2015. Kokonaan uusi laki selventää jatkuvarahoitteisten ja toiminnallisten säätiöiden asemaa, korostaa säätiöiden yleisesti hyödyllistä tarkoitusta, lisää avoimuutta sekä auttaa estämään perusteettomia lähipiirietuja. Laissa myös säännellään menettelyjä, joita ei nykyisin ole lainkaan säännelty.

Kirjanpitolaki
Eduskunta hyväksyi 14.12.2015 hallituksen esityksen talousvaliokunnan mietinnön mukaisine muutoksineen. Pien- ja mikroyrityksille suunnattu uusi kirjanpitoasetus annetaan Valtioneuvoston toimesta myöhemmin.

Kauppojen aukioloajat vapautuvat
Vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajat vapautuvat. Yrittäjä voi aiempaa vapaammin itse päättää, milloin hän pitää liikkeensä auki. Poikkeuksen tekisi kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä toimivan pienyrittäjän oikeus pitää liikkeensä suljettuna yhtenä päivänä viikossa.

Tavaraliikenne
Hallitus esittää, että Suomen lainsäädännöstä kumottaisiin kabotaasia koskevat kansalliset määritelmät eli lopetettaisiin kansallisten yritysten suojelu. Hallitus esittää, että muutos Suomen lainsäädäntöön tulisi voimaan maaliskuussa 2016.

Jatkossa laissa ainoastaan viitattaisiin Euroopan unionin säännöksiin. Tavaraliikenteen kabotaasi tarkoittaa valtion sisäistä kuljetusta vieraassa maassa rekisteröidyllä ajoneuvolla. Kabotaasi on EU-säädösten nojalla sallittu EU- ja ETA-valtioiden ajoneuvoille.

Euroopan komissio pitää Suomen nykyistä kabotaasin määritelmää ja väliaikaisuuden vaatimusta EU:n säännösten vastaisena ja aikoo haastaa Suomen EU:n tuomioistuimeen, jos Suomi ei muuta säännöksiä.

Uudenmaan maistraatit yhdistyvät
Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraatit yhdistyvät Uudenmaan maistraatiksi ensi vuoden alussa. Maistraattien toimipisteverkosto säilyy yhdistymisessä ennallaan. Asiakkaat voivat yhdistymisen jälkeen asioida missä tahansa Uudenmaan maistraatin seitsemästä toimipisteestä: Helsinki, Espoo, Hyvinkää, Lohja, Porvoo, Raasepori ja Vantaa.

Todistelua tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistuvat
Oikeudenkäynnissä tapahtuvaa todistelua koskevat säännökset uudistuvat vuoden 2016 alusta. Uutta on, että eräissä vakavimmissa rikoksissa todistajan henkilöllisyys voidaan salata. Todistajanvalasta luovutaan ja jatkossa kaikkia todistajia kuullaan vakuutuksen nojalla. Jatkossa nykyisen ja entisen aviopuolison lisäksi myös avopuolisolla on oikeus kieltäytyä todistamasta. Hallintotuomioistuinten todistelusäännöksiä tarkistetaan niin, että ne ovat jatkossakin yhteensopivat yleisten tuomioistuinten uusien todistelusäännösten kanssa.

Hallintopäätöksistä valittamiseen muutoksia
Vuoden 2016 alussa oikaisuvaatimuksen käyttö laajenee uusiin asiaryhmiin haettaessa muutosta hallintoviranomaisten päätöksiin. Tällöin viranomaisen ratkaisuun tyytymätön saa valittaa hallinto-oikeuteen vasta sitten, kun on ensin vaatinut viranomaiselta oikaisua. Samalla valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttuu siten, että aiempaa useammissa asioissa tarvitaan valituslupa.

Uudistus koskee 178 lakia. Lainmuutokset tehostavat ja nopeuttavat muutoksenhakua ja yhtenäistävät muutoksenhakumenettelyä eri asiaryhmissä.

Vuoden vaihteesta alkaen valituslupa tarvitaan monissa uusissa asioissa, kun hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituslupa vaaditaan jatkossa esimerkiksi useissa koulutusta, toimilupia tai valtionavustuksia koskevissa asioissa.

Matkakustannusten korvaukset
Kotimaan kokopäivärahaa on edelleen 40 euroa ja ateriakorvaus 10 euroa. Osapäiväraha nousee 19 euroon. Henkilöauton kilometrikorvaus on 43 senttiä/km.

Lähteet: Finlex, VM, OM, Eduskunta, Verohallinto, TEM. Emme vastaa tietojen oikeellisuudesta tai niiden muuttumisesta. 22.12.2015

KIRKKONUMMI
Engblom & Co Oy
Purokummuntie 1
FI-02400 KIRKKONUMMI
PL 11, FI-02401
office@engblom.fi
Puh. +358 9 2959 250
Fax +358 9 2959 2525


LAHTI
Engblom & Co Oy
Novatalo
Rauhankatu 11, 3. krs.
FI-15110 LAHTI
marjo.ranta@engblom.fi
Vaihde +358 9 2959 250
Fax +358 9 2959 2525